Kalajoen Metsästysyhdistys Ry:n säännöt

1§ YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA, PERUSTAMISAIKA, KIELI JÄSENLIITTO JA -PIIRI

Yhdistyksen nimi: Kalajoen Metsästysyhdistys ry

Kotipaikka: Kalajoen kunta, Oulun lääni

Yhdistys on perustettu 1937, ja siitä käytetään näissä säännöissä nimitystä seura.

Seuran kieli on suomi.

Seura on Suomen Metsästäjäinliiton ja Keski-Pohjanmaan kennelpiiri ry:n, sekä Suomen Ampujainliitto ry:n jäsen. Piirin jäsenenä seura noudattaa piirin sääntöjä ja määräyksiä

2§ Seuran tarkoituksena on harjoittaa:

1. järkiperäistä metsästystä,

2. riistanhoito- ja luonnonsuojelutoimintaa,

3. ampumaurheilua,

4. kenneltoimintaa

3§ SEURAN TOIMINTAMUODOT

Tarkoitustaan seura toteuttaa:

1. hankkimalla käyttöönsä metsästys- ja riistanhoito alueita,

2. suorittamalla riistanhoitotöitä,

3. valvomalla metsästys- ja riistanhoitoalueillaan tapahtuvaa metsästystä,

4. seuraamalla toimialueensa riistatilannetta,

5. huolehtimalla luonnonsuojeluun liittyvistä käytännöntoimista,

6. kouluttamalla jäseniään,

7. järjestämällä metsästys- ja urheiluammunnan suoritus- ja kilpailutilaisuuksia, mitä varten seura voi asianomaisella luvalla rakentaa ja ylläpitää ampumarataa. ja

8. edistämällä metsästyskoiratoimintaa.

4§ SEURAN JÄSENET

Seuran varsinaiseksi tai koejäseneksi johtokunta voi hyväksyä henkilön, joka sitoutuu noudattamaan seuran, Suomen metsästäjäinliiton ja Keski-Pohjanmaan kennelpiiri ry:n sääntöjä ja päätöksiä. Varsinaiseksi jäseneksi pääsee henkilö,

1. joka asuu vakinaisesti Kalajoen kunnassa, seuran vaikutusalueella ja vuokraa metsästysvuokrasopimuksella seuralle omistamansa metsästyskäyttöön soveltuvan maa-alueen tai
2. muuallakin asuva henkilo, jos hän on maanomistaja, joka vuokraa seuralle omistamansa metsästysalueeksi soveltuvan alueen kaikilla metsästysoikeuksilla.
3. henkilö, joka asuu vakinaisesti Kalajoen kunnassa, seuran vaikutusalueella, vaikka ei olekaan maanomistaja.

Jäsenen, joka muuttaa seuran vaikutusalueelta, voi johtokunta erottaa jäsenmaksukauden päätyttyä, mikäli hän ei ole henkilö, joka on vuokrannut em. tavalla omistamansa metsästyskäyttöön soveltuvan alueen seuralle.

Vaikutusalueella tarkoitetaan sitä aluetta, jonka muodostavat, Kalajoen kunnassa, Kalajoen pohjoisrannalla olevat asuintaajamat, ja muutoin aluetta, jonka muodostavat edellä mainitut asuintaajamat ja seuran metsästysvuokraoikeuden piiriin kuuluvat alueet.

Koejäsenyys kestää enintään 2vuotta, minkä ajan kuluessa seuran johtokunnan on päätettävä koejäsenen hyväksymisestä seuran varsinaiseksi jäseneksi tai hylkäämisestä.

Kunniapuheenjohtajaksi tai kunniajäseneksi voidaan johtokunnan esityksestä seuran kokouksen pääätöksellä kutsua henkilö, joka on erittäin huomattavasti edistänyt seuran toimintaa. Kunniapuheenjohtajan ja kunniajäsenen arvo on elinikäinen.

Kannattavaksi henkilöjäseneksi seuran johtokunta voi hyväksyä yksityisen henkilön ja kannattavaksi yhteisöjäseneksi oikeuskelpoisen yhteisön, joka tukee seuran toimintaa suorittamalla vuotuisen tai kertakaikkisen kannattajajäsenmaksun. Kannattavalla henkilö- tai yhteisojasenella on puheoikeus, mutta ei äänioikeutta seuran kokouksissa. Tällä sääntömuutoksella ei loukata saavutetuja jäsenoikeuksia.

5§ JÄSENEN VELVOITTEET JA MAKSUT

Jäsen on velvollinen noudattamaan metsästystä harjoittaessaan ia muussa toiminnassaan seuran sääntöjä ja päätöksiä sekä suorittamaan seuraan liittyessään liittymismaksun ja heinäkuun loppuun mennessä vuotuisen jäsenmaksun, joiden suuruuden seuran talvikokous vuosittain määrää.

Koejäseneltä ei peritä liittymismaksua, eikä hänellä ole äänioikeutta. Muutoin koejäsenellä on samat oikeudet ja velvollisuudet kuin varsinaisellakin jäsenellä, paitsi että koejäsen voi metsästää ainoastaan varsinaisen jäsenen valvonnassa ja että koejäsenen hirvieläinjahtiin osallistumisesta päättää seuran johtokunta.

Maanomistaja, joka metsästysluokrasopimuksella vastikkeetta luovuttaa seuralle omistamansa, metsästyskäyttöön soveltuvan maa-alueen kaikilla metsästysoikeuksilla, vapautetaan liittymismaksun suorittamisesta niin kauaksi aikaa, kun vuokrasopimus on voimassa, mutta hän on velvollinen suorittamaan vuotuisjäsenmaksun.

Kunniapuheenjohtaja ja kunniajäsenet ovat vapautetut jäsenmaksuista ja riistanhoitovelvoitteista. Kannattavilta henkilö- tai yhteisöjäseniltä ei peritä liittymismaksua, eikä heillä ole riistanhoitovelvoitetta. Vuotuinen tai kertakaikkinen kannattajajäsenmaksu määrätään vuosittain erikseen yksityisten henkilöiden ja yhteisojen osalta seuran talvikokouksessa.

Riistanhoito- ja ilmoitusvelvoite

Jäsen on myös velvollinen

1. suorittamaan riistanhoitotyötä vähintään seuran talvikokouksen vuosittain vahvistaman riistanhoitovelvoitteen edellyttämän määrän verran ja pitämään luetteloa kaikista suorittamistaan riistanhoitotoimenpiteista sekä pyytämästään riistasta sekä,
2. tekemään näistä vuosittain ilmoituksenseuran johtokunnalle tai seuran riistanhoitotoimikunnaile.

Riistanhoitovelvoitemaksu Jäsen, joka ei ota osaa riistanhoitotyöhön tai joka jättää tekemättä edellä mainitut ilmoitukset, on velvollinen suorittamaan seuralle riistanhoitovelvoitemaksun, jonka suuruuden seuran talvikokous vuosittain vahvistaa. Riistanhoitovelvoitemaksu on suoritettava seuralle taannehtivasti seuraavan kalenterivuoden jäsenmaksuajankohdan yhteydessä. Seuran johtokunta voi erityisistä syistä (esim. ikäraja, sairaus tms.) vapauttaa jasenen riistanhoitovelvoitteen ja riistanhoitovelvoitemaksun suorittamisesta joko osittain tai kokonaan.

6§ SEURASTA EROAMINEN

Jäsenellä on milloin tahansa oikeus erota seurasta ilmoittamalla siita kirjallisesti seuran johtokunnalle tai sen puheenjohtajalle. Jäsen voi myös erota ilmoittamalla siitä seuran kokouksessa pöytäkirjaan merkittäväksi.

7§ SEURASTA EROTTAMINEN

Seuran johtokunta voi erottaa jäsenen, joka

1. Laiminlyö näissä säännöissä mainittuja maksujen suorittamisen
2. toimii yhdistyksen sääntöjen tai hyvien metsästäjä tapojen vastaisesti
3. rikkoo metsästystä koskevia lakeja, asetuksia tai määräyksi tai
4. toimii seuran tarkoitusperien vastaisesti.

Ennen päätöksen tekoa johtokunnan on varattava asianomaiselle jäsenelle tilaisuus selityksen antamiseen asiassa, jollei erottamisen syynä ole näissä säännöissä mainittujen maksujen maksamatta jättäminen

Erotetulla on oikeus vedota seuran seuraavaan kokoukseen. Vetoomus on annettava tiedoksi kirjallisesti seuran johtokunnalle 30 päiviin kuluessa kirjallisen erottamispäätöksen postituspäivästä po. päivää lukuunottamatta. Ellei vetoomusta esitetä edellä mainitussa järjestyksessä, tulkoon erottamispäätös voimaan heti määräajan päätyttyä. Muussa tapauksessa jäsen katsottakoon erotetuksi vasta sitten, kun seuran kokous on vahvistanut erottamispäätöksen.

Eroava tai erotettu jäsen on velvollinen suorittamaan ennen jäsensuhteensa lakkaamista hänelle kuuluvat maksut, eikä hänellä ole oikeutta saada mitään seuran kiinteästä tai irtaimesta omaisuudesta.

8§ SEURAN VARSINAISET JA YLIMÄÄRÄISET KOKOUKSET

Seura pitää vuosittain kaksi varsinaista kokousta, joista talvikokous pidetään helmikuussa ja kesäkokous kesä-syyskuussa. Kokouksen paikan ja tarkemman määrää johtokunta.

Kutsu varsinaiseen ja ylimääräiseen seuran kokoukseen on saatettava jäsenten tietoon vähintään 7 päivää ennen kokousta:

1. sanomalehti-ilmoituksella seuran varsinaisen kokouksen määräämässä lehdessä tai,
2. kirjallisena ilmoituksena jäsenille tai,
3. seuran viralliseen ilmoitustauluun kiinnitetyllä ilmoituksella.

9§ TALVIKOKOUSASIAT

Talvikokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

1. Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja kaksi ääntenlaskijaa,
2. Todetaan kokouksen laillisuus,
3. Hyväksytään työjärjestys,
4. Esitetään seuran toimintakertomus, tilinpäätös ja tilintarkastajien lausunto edelliseltä vuodelta ja päätetään tilien hyväksymisestä ja tilinpäätöksen vahvistamisesta,
5. Päätetään vastuuvapauden myöntämisestä johtokunnalle ja muille tilivelvollisille,
6. Toimitetaan johtokunnan puheenjohtajan vaali,
7. Toimitetaan johtokunnan jäsenten vaali erovuoroisten tilalle,
8. Toimitetaan kahden tilintarkastajan ja heidän henkilökohtaisten varamiestensä vaali alkaneelle toimintavuodelle,
9. Vahvistetaan toiminta- ja riistanhoitosuunnitelma alkanutta toimintavuotta varten ja määritätään jäsenten riistanhoitovelvoitteet sekä päätetään mahdollisen riistanhoitovelvoitemaksun määräämisestä ja suuruudesta,
10. Päätetään seuran liittymis- ja jäsenmaksun suuruudesta, kannattavien henkilöjäsenten vuotuisesta ja kertakaikkisesta kannattajajäsenmaksusta sekä kannattavien yhteisöjäsenten vuotuisesta ja kertakaikkisesta kannattajajäsenmaksusta,
11. Vahvistetaan alkaneen vuoden tulo- ja menoarvio,
12. Käsitellään mahdolliset seuran jäsenten erottamistapaukset, milloin seuran jäsen on sääntöjen 7§:n mukaan saattanut erottamisensa seuran kokouksen ratkaistavaksi,
13. valitaan seuran edustajat ja heidän varamiehensä piirikokouksiin,
14. Käsitellään muut johtokunnan tai seuran jäsenten johtokunnalle vähintään kolme viikkoa ennen vuosikokousta esittämät ja kokouskutsussa mainitut asiat,
15. Keskustellaan muista mahdollisista esille tulevista asioista, joista ei kuitenkaan voida tehdä päätöksiä.

10§ KESÄKOKOUSASIAT

Kesäkokouksessa päätetään seuran metsästysjärjestelyistä. Kokouksessa voidaan tehdä päätöksiä myös kokouskutsussa mainituista asioista.

11 § SEURAN YLMÄÄRÄINEN KOKOUS

Seuran ylimääräinen kokous on pidettävä, kun seuran kokous niin päätää tai johtokunta katsoo siihen olevan aihetta taikka vähintään yksi kymmenesosa(1/10) seuran äänioikeutetuista jäsenistä sitä ilmoittamansa asian käsittelyä varten vaatii.

Jälkimmäisessä tapauksessa vaatimus kokouksen pitämisestä on esitettävä kirjallisesti seuran johtokunnalle. Ylimääräinen kokous on pidettävä kahden kuukauden kuluessa vaatimuksen esittämisestä. Kokouskutsusta on voimassa, mitä saantöjen 8§:ssä on määrätty

12§ PÖYTÄKIRJA PITÄMINEN

Seuran, sen johtokunnan, toimikuntien, jaostojen ja valiokuntien kokouksissa on pidettävä pöytäkirjaa. Seuran kokousten pöytäkirjat on kokouksen puheenjohtajan ja sihteerin allekirjoitettava sekä valittujen tarkastajien tarkastettava.

13§ SEURAN PÄÄTÖKSENTEKOJÄRJESTYS

Seuran päätökset tehdään yksinkertaisella ääntenenemmistöllä. Äänte sattuessa tasan, ratkaisee puheenjohtajan ääni, paitsi vaaleissa arpa.

Jokaisella liittymismaksunsa ja kokoukseen mennessä jäsenmaksunsa maksaneella jäsenellä, kannattavia jäseniä lukuunottamatta on yksi ääni.

Valtakirjalla ei saa äänestää.

Sääntöjen muuttumisesta, seuran purkamisesta tai seuran omaisuuden pääosan luovuttamisesta koskevassa asiassa seuran päätökseksi tulee se mielipide, jota on kannattanut vähintään kolme neljäsosaa (3/4) äänestyksessä annetuista äänistä.

14§ SEURAN TILI- JA TOIMINTAVUOSI

Seuran tili- ja toimintavuosi on kalenterivuosi. Johtokunnan tulee luovuttaa tilit ja tilinpäätös tilintarkastajille tarkastettavaksi vähintään kolme viikkoa ennen talvikokousta. Tilintarkastajien on annettava lausuntonsa johtokunnalle viimeistään kaksi viikkoa ennen talvikokousta.

15§ SEURAN JOHTOKUNTA JA SEN EROVUOROISUUS

Seuran toimintaa johtaa ja sen taloudenhoidosta sekä omaisuudesta huolehtii ja vastaa sekä seuraa edustaa talvikokoksen valitsema johtokunta.

Johtokuntaan kuuluu yhdeksi vuodeksi valittu puheenjohtaja ja kahdeksi vuodeksi valitut 6 jäsentä. Johtokunnan jäsenistä on vuosittain erovuorossa puolet. Ensimmäisellä kerralla eroaa arvan perusteella puolet johtokunnan jäsenistä. Tämän jälkeen erovuoroisuus määräytyy vuoron mukaaan. Jos jäsen kesken toimikauttaan estyy tehtäviensä hoitamisesta, seuran kokous valitsee hänen tilalleen jäjellä olevaksi toimikaudeksi uuden jäsenen, mikäli katsoo sen tarpeelliseksi.

Johtokunta valitsee täysi-ikäisten jäsentensä keskuudesta varapuheenjohtajan sekä lisäksi sihteerin ja taloudenhoitajan, jotka voidaan valita myös johtokunnan ulkopuolelta.

Johtokunta kokoontuu puheenjohtajan tai hänen ollessaan estynyt,varapuheenjohtajan kutsusta, milloin nämä katsovat kokouksen tarpeelliseksi, tai kun puolet johtokunnan jäsenistä sitä kirjallisesti heiltä vaatii.

16§ PÄÄTÖSVALTAISUUS

Johtokunta on päätösvaltainen silloin, kun puheenjohtaja, tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja, sekä vähintään puolet muista jäsenistä on saapuvilla.

17§ SEURAN NIMENKIRJOITTAJAT

Seuran nimen kirjoittaa puheenjohtajata, varapuheenjohtaja tai sihteeri kukin erikseen.

18§ JOHTOKUNNAN TEHTÄVÄT

Johtokunnan tehtävänä on erityisesti:

1. Toimia seuran ylimpänä toimeenpanevana ja valvovana elimenä niin että seuran tarkoituksen ja tavoitteiden mukaiset toiminnat toteutetaan suunnitelmien mukaisesti,
2. olla vastuussa seuran toiminnasta lakien ja asetusten mukaisesti,
3. suunnitella ja kehittää seuran kokonaistoimintaa seka johtaa seuran toimintaa sen tarkoituksen ja tavoitteiden mukaisesti,
4. vahvistaa tehtävienjako keskuudessaan sekä valita tarvittavat toimikunnat, valiokunnat, jaostot ja työryhmät suorittamaan niille määrättyjä johtokunnalle vastuullisia tehtäviä,
5. vastata seuran ulkopuolelle suuntautuvasta toiminnasta,
6. vastata jäsenliittojen ja piirien sääntöjen ja ohjeiden seuralle asettamista velvoitteista,
7. toimittaa riistanhoitoyhdistykselle pyydetyt toimintatiedot
8. vastata seuran kokousten antamista velvoitteista,
9. pitää seuran jäsenluetteloa,
10. hoitaa huolellisesti seuran taloutta ja omaisuutta,
11. hoitaa seuran tiedotustoimintaa,
12. hyväksyä ja erottaa jäsenet,
13. valita sekä tarvittaessa erottaa seuran toimihenkilöt,
14. päättää seuran ansiomerkkien ja huomionosoitusten myöntämisestä sekä tehdä esityksiä muista huomionsoituksista,
15. tehdä metsästysvuokra- ja muut metsästysalueiden käyttöä koskevat sopimukset sekä
16. ryhtyä kaikkiin toimenpiteisiin, joita seuran etu vaatii.

19§ SEURAN METSÄSTYSSÄÄNNÖT JA HIRVIELÄINTEN JAHTISÄÄNNÖT

Seuran yleiset metsästyssäännöt ja hirvieläinten jahtisäännöt ja näihin tehtävät muutokset vahvistetaan seuran kokouksissa.

20§ SEURAN VAROJEN JA ARKISTON SIIRTO SEURAN PURKAUTUESSA

Jos seura puretaan, käytetään sen jäljelle jääneet varat viimeisen kokouksen päätöksen mukaisesti johonkin seuran toimintaa lähellä olevaan tarkoitukseen. Seuran arkisto siirretään Suomen Metsästysmuseoyhdistys -Jaktmuseiloreningen i Finland ry:lle (=Suomen Metsästysmuseo). Seuran purkautumisesta on tehtävä ilmoitus yhdistysrekisteriin.

21§ MUUTA

Muutoin noudatettakoon, mitä laissa yhdistyksistä